Jokaisella maalla on oma oluthistoriansa, ja Yhdysvaltojen oluthistoria on kaikkea muuta kuin mielenkiintoinen. Olut saapui Uuteen maailmaan ensimmäisten eurooppalaisten uudisasukkaiden mukana.
Jos seurasit hyvin historian ja maantiedon oppitunteja yliopistossa, muistat varmasti, että siirtolaiset tulivat Englannista, Espanjasta, Ranskasta ja jopa Alankomaista. Tiedoksi vain, että New Yorkin ensimmäinen nimi oli New Amsterdam!
Oluet saapuivat siis useiden kulttuurien mukana ja parhaissa mahdollisissa puitteissa uudelle mantereelle. Vien teidät siis matkalle oluen hulluun historiaan Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltojen ensimmäinen pysyvä rakennus oli panimo!
Pidän tästä anekdootista omalta osaltani! Ajan pyhiinvaeltajien päiväkirjojen mukaan vanhan maailman uudisasukkaat telakoituivat Plymouth Rockiin, koska heiltä oli loppunut olut! Jotta he voisivat jatkaa matkaansa, heidän oli pystyttävä ”nesteyttämään”, kuten arvata saattaa!
Tästä havainnosta lähtien he perustivat siis väliaikaisen tukikohdan tähän tulevaan kaupunkiin, jotta he voisivat valmistaa olutta. Siten se oli virallisesti ensimmäinen amerikkalainen panimo. Siihen aikaan olutta valmistivat siirtolaiset, joten se oli täysin samanlaista kuin se, jota saattoi nauttia Englannissa.
New York ja Philadelphia olivat kaksi ensimmäistä amerikkalaista kaupunkia, joihin perustettiin käsityöläispanimoita. Monta vuotta myöhemmin New Yorkissa oli 42 panimoa 1800-luvun alussa. Jo tuolloin siis riitti täytä olutmukisi!!!
Englantilaisesta oluesta tuli amerikkalaista
Aluksi oluttyyppi, jota pantiin, oli samanlainen kuin mitä Englannissa oli tarjolla. Tämä on ihan järkevää, sillä amerikkalaisiksi tulleet englantilaiset uudisasukkaat tunsivat vain kotimaansa olutta.
1900-luvun 2. puoliskosta alkaen asiat alkoivat muuttua. Voidaan sanoa, että silloin
Tosiasiassa tänä aikana maahan tuli maahanmuuttoaaltoja Pohjois- ja Keski-Euroopasta. Nämä kansat olivat melko tottuneita omiin oluisiinsa, kuten lageriin tai pilsneriin. Näitä oluttyyppejä voi löytää vielä nykyäänkin Alankomaista, Tanskasta, Saksasta tai Tšekistä.
Kun nämä uudet tulokkaat olivat suuria oluenjuojia, heidän makunsa alkoi syrjäyttää amerikkalaista olutta. Paikallinen olut oli melko tummaa ja raskasta, kun taas vastasaapunut eurooppalainen olut oli paljon vaaleampaa ja humaloituneempaa.
Muutamassa vuosikymmenessä tämä ”uusi” lager-olut selvästi vakiintui, ja sen tuotanto saavutti huippunsa vuosisadan lopulla. Maahanmuuttajien massiivisella tulvalla oli suuri merkitys tämän oluen nousuun ja tuotannon kasvuun. Ainakin seuraavan vuosisadan alkuun asti.
Kieltolain aika
Tällöin tapahtuu draamaa! Vuosina 1920-1933 alkoholin kieltolaki Yhdysvalloissa aiheutti tuhoa panimoalalla. Koska alkoholin nauttiminen oli laitonta, kokonainen osa Yhdysvaltain taloutta kärsi.
Käsityöläispanimot ja suuret panimot menettivät yhtä lailla lähes kaikki voittojen lähteet yhdessä yössä. Osa niistä kuitenkin selviytyy mallasuutteista valmistetun sokerin ansiosta.
Joitakin onnekkaita on myös muuttunut jäätelön tai jopa limonadin valmistajiksi! Sopeudu tai kuolet jompaan kumpaan…
Kieltolain päättyminen ei antanut suljetuille panimoille mahdollisuutta toipua ja jatkaa toimintaansa. 30-luvulla elettiin suuren laman ja laskevan kulutuksen aikaa.
Amerikkalaiset panimot tuottavat halpaa olutta
Haarukat panimot, jotka olivat muuttuneet kieltolain aikana, olivat yhä tuotantolaitoksissaan. Niinpä ne alkoivat valmistaa massatuotantona olutta, joka ei maksanut paljon. Budweiserin ja Schlitzin kaltaiset tuotemerkit nousivat siitä lähtien kärkeen, koska niiden budjetit pysyivät kiinni maanmiesten taskuissa.
Menestyksensä ansiosta nämä panimot pystyivät vielä lisäämään tuotantoaan ja alentamaan jatkuvasti hintojaan, joten ne tulvivat markkinoille. Tervetuloa mauttoman ja vakiomakuisen tuotteen massakulutukseen…
Käsityöläispanimoiden kosto
Tämän massatuotetun oluen kulutus alkoi muuttua 1970-luvun lopulta lähtien. Siihen asti amerikkalainen laki The Tied House Law kielsi panimoita myymästä tuotantoaan tiloissa. Kuvittelen, että laki suojeli näiden olutjättien tuottoisaa liiketoimintaa!
Kuinkas sitten kävikään, tämän lain kumoaminen on mahdollistanut useiden pienten panimoiden syntymisen ja mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa pikkuhiljaa. Tämä tapahtui vaiheittain, koska, muistutan, että olemme liittovaltiossa. Jokainen osavaltio säätää omat lakinsa, ja yksi kerrallaan ne ovat antaneet luvan rakkaille panimoillemme.
Tämän avauksen jälkeen käsityöläispanimoiden nousu on ollut jatkuvaa.Jotkut ovat kasvaneet ja muuttuneet teollisiksi, mutta ne ovat myös mahdollistaneet sellaisten oluiden julkaisemisen, jotka ovat vaihtelua 1930-luvulta lähtien tarjolla olleisiin! Kauan eläköön monimuotoisuus!
Oluiden evoluutio Yhdysvalloissa on kokenut monia käänteitä. Itse asiassa tämä länsimainen maa on ainoa, jolla on ollut se kunnia, että se on kieltänyt alkoholin myynnin 13 vuoden ajan. Ja nyt tiedät loput. Onneksi asiat ovat muuttumassa, ja amerikkalaiset voivat nyt juoda hyvää olutta, joka maistuu yhtä hyvältä kuin kotimaassa!
Jos olet jaksanut lukea artikkelini loppuun asti, sinun pitäisi tietää, että saat 20 % alennuksen koko tilauksestasi syöttämällä koodin BLOG20 ostoskoriin.
Varaan tämän koodin uskollisimmille lukijoilleni, jotka ovat löytäneet sivustomme rakkaudella julkaisemieni artikkeleiden kautta! Tiedoksi vain, että koodia ei voi yhdistää muihin alennuskoodeihin, sillä eihän sitä voi liioitella! 20 %:n alennus ei jätä meille jo nyt kovin paljon katetta, mutta ainakin palkitsen lukijoitani.
Kannustaaksesi ja tukeaksesi minua, älä epäröi ostaa meiltä jotain!
Sivuillamme on yli 100 erilaista olutmukia ja ne ovat kaikki uniikkeja! Meillä on laajin valikoima internetissä ja fyysisissä kaupoissa yhteensä.
Tutustu kaikkiin tuotteisiimme klikkaamalla tätä linkkiä: Chopedebiere.
Jos haluat lukea jonkin muun artikkelini, suosittelen, että löydät, mikä on olutmuki.
Jos haluat tutustua kaikkiin muihin blogikirjoituksiini, klikkaa Blog De Chopedebiere.